Käsittelen tässä lyhyessä kirjoituksessa verkossa tapahtuvaan kuvien käyttöön liittyviä käytäntöjä ja erityisesti CC-lisenssointia. En ole aiemmin perehtynyt aiheeseen syvällisemmin, mutta koen aiheen kiinnostavaksi ja tärkeäksi myös akateemisen verkkokirjoittamisen kannalta. Tekstin kirjoittaminen toimii samalla myös kertauksena ja oppimistyökaluna itselleni. Käsittelen aihetta nimenomaan sellaisen verkkokirjoittajan näkökulmasta, joka käyttää tekstissään muiden tuottamaa kuvamateriaalia.
Lähtökohtaisesti minkä tahansa kuvan käyttämiseen omassa verkkotekstissä tai -julkaisussa (kuten blogissa) tarvitaan kuvan oikeuksien haltijan lupa. Tämän luvan voit saada esimerkiksi pyytämällä sitä suoraan teoksen tekijältä tai oikeudenhaltijalta. Käytännössä oikeudenhaltijan tunnistaminen saattaa joskus muodostua hankalaksi, eikä luvan pyytäminen välttämättä onnistu. Vaikka oikeudenhaltijan onnistuisikin tunnistamaan, saattaa hyvin olla, että hän ei ole halukas keskustelmaan kuvien oikeuksien luovuttamisesta. Oikeudenhaltija saattaa myös edellyttää rahallista korvausta kuvien käyttöoikeuden luovuttamisesta. Mikäli haluaa käyttää verkkotuotannossaan aktiivisesti erilaista kuvamateriaalia, on tällainen lupien kerääminen kuvien oikeudenhaltijoilta hyvin työlästä ja käytännössä usein mahdotonta.
Prosessia helpottamaan onkin luotu ns. Creative Commons -lisenssit (CC). Lisenssien taustalla on vuonna 2001 perustettu voittoa tavoittelematon yhdysvaltalainen järjestö. Lisenssien avulla kuvien oikeuksien haltija voi luopua tietyistä kuviin liityvistä oikeuksista ja pitää osan oikeuksista itsellään. Tekijä voi myös halutessaan luopua kaikista oikeuksistaan (CC0-lisenssi). Lisenssien avulla tekijä käytännössä toteaa julkisesti, että tietyt kuviin liittyvät oikeudet ovat vapaasti kaikkien halukkaiden käytettävissä. Näin jokaisen kuvien käyttäjän ei tarvitse tehdä erillistä sopimusta oikeudenhaltijan kanssa.
CC-lisenssien lähtökohtana on, että kaikilla on oikeus käyttää lisensoituja kuvia haluamallaan tavalla. Kuvia on lupa kopioida, esitellä julkisesti, levittää ja muokata. Kuvia on myös lähtökohtaisesti mahdollista käyttää erilaisiin kaupallisiin tarkoituksiin. Kuvan oikeudenomistaja voi kuitenkin päättää poiketa näistä lähtöoletuksista ja rajoittaa kuvien käyttöä tietyillä ehdoilla. Oikeudenomistaja voi esimerkiksi päättää, että alkuperäisen oikeudenomistajan nimi on mainittava kuvaa käytettäessä (lyhenne ”BY”). Oikeudenomistaja voi myös kieltää kuvien käytön kaupallisissa tarkoituksissa (lyhenne ”NC”) tai kuvien muokkaamisen (ns. johdannaisteosten kielto, lyhenne ”ND”). Oikeudenomistaja voi lisäksi edellyttää, että mikäli kuvia muokataan, on näitä johdannaisteoksia levitettävä samoin ehodin kuin alkuperäistäkin kuvaa (lyhenne ”SA”). Näistä eri rajoitteista kuvien alkuperäinen oikeudenomistaja voi muodostaa haluamansa yhdistelmän ja julkaista teoksen kyseisen lisenssin alla. Esimerkiksi ”CC BY-NC” -merkinnällä varustettua kuvaa ei ole mahdollista käyttää kaupallisiin tarkoituksiin ja oikeudenomistajan nimi tulee mainita kuvan käytön yhteydessä.
CC-lisensoituja kuvia on täten helppo hyödyntää omissa teksteissä tai julkaisuissa kunhan opettelee eri CC-lisenssien muodot ja niihin sisältyvien rajoitteiden merkityksen. CC-lisensseihin ei ole mahdollista lisätä itseräätälöityjä ehtoja. Voit siis olla varma, että kaikki CC-lisenssoidut kuvat noudattavat CC-lisenssijärjestelmän periaatteita. Useat verkon kuvapalvelut tarjoavat mahdollisuuden hakea vain CC-lisensoituja kuvia tai pelkästään tietyntyyppistä CC-lisenssiä hyödyntäviä kuvia. Näin pystyt helposti rajaamaan hakutulokset esimerkiksi pelkästään CC0-lisenssin kuviin, jolloin tekijä ei ole pidättänyt itsellään minkäänlaisia kuviin liittyviä oikeuksia.
Lähteet: creativecommons.fi ja wikipedia.org.
Kuvat: Pixabay.com.
Kiitos Roni selkeästä kuvien käytön merkitsemiseen liittyvästä ohjeistuksestasi!
Tekstisi toimi mainiona kertauksena kurssilla käsiteltyihin lyhenteisiin, joita on syytä kyllä kerrata sopivin väliajoin ja lopussa oli ainakin minulle uutta tietoa (lyhenne CCO).
Tekstisi innoittamana ajauduin lisäksi googlettamaan asiaa ja löysin varsin johdonmukaisen Anne Nyrkön tutkimus vuodelta 2015 aiheesta. Tässä teille kaikille linkki: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/90061/Nyrkko_Anne.pdf?sequence=1
Jäin miettimään omaa kuvien käytön rutiineja. Otan itse paljon kuvia ja käytän niitä koulutusmateriaaleissa, joita myös jaan kurssilaisille. Painotan (myös kirjallisesti) jakaessani, että materiaali on vain omaa käyttöä varten, ei jaettavaksi ulkopuolisille saati kaupalliseen käyttöön. Kuvien omistajuutta en ole tähän mennessä merkinnyt, mutta tekstisi ja kurssin innoittamana ryhdyn toimeen. ©
TykkääTykkää
Hyvä aiheen valinta ja ytimekäs kirjoitus. CC-lisenssien edut ovat ilmeiset kuten kirjoituksestakin selviää. Kuvien käyttöön oikeuttavan luvan hakeminen on ollut ennen CC-lisenssejä huomattavasti työläämpää.
TykkääTykkää
Tämä oli todella tarpeellinen ja selkeä artikkeli! Kuvien käyttöoikeudet eivät ole vahvinta alaani ja tämä artikkeli käsitteli selkeästi sitä, mitä ja miten internetistä löytyviä kuvia voi käsitellä ja käyttää.
TykkääTykkää