Saalistaja verkossa

Photo by Bas van Brandwijk on Unsplash

Olen törmännyt tutkijana melko uuteen ja kasvavaan saalistajajulkaisu- ilmiöön, jonka käsitteleminen blogitekstissä tuntui aiheellista.

Seuraava tapausesimerkki kertoo tilanteesta, jossa tutkija joutuu saalistajan hyökkäyksen kohteeksi. Tarina voi kuulostaa tutulta mikäli olet joutunut tekemisiin saalistajajulkaisun tai -konferenssinjärjestäjän kanssa: 

Olet pitkän uurastuksen jälkeen saanut tieteellisen tutkimusartikkelisi julkaistua Open Access –julkaisuna arvostetussa kansainvälisessä alan lehdessä.

Sähköpostiisi alkaa sadella pyyntöjä kansainvälisiltä kustantamoilta ja konferenssin järjestäjiltä niin läheltä kuin kaukaakin. Tutkimusaiheeseen liittyviä konferensseja järjestetään eri puolilla maailmaa ja sinua pyydetään puhujaksi.

Ensin et ole aikonut vastata kutsuihin ja jätät saamasi kutsut huomiotta kunnes eräänä päivänä tuleekin niin houkutteleva kutsu, ettet voi enää kieltäytyä. Konferenssin järjestäjä lupaa maksaa majoitus- ja ruokailukustannuksetkin.

Harkittuasi muutaman päivän vastaat myöntävästi pyyntöön tulla puhumaan. Konferenssiin lähtemisen puolesta painavat muun muassa sellaiset syyt kuin että voit sisällyttää konferenssiesiintymisesi osaksi tohtoriopintoja ja että pääset samalla tapaamaan toisia alan tutkijoita. Seminaari järjestetään vielä sellaisessa paikassa, jonne olet aina halunnut muutenkin matkustaa.

Kun alat jo tehdä matkavalmisteluja niin mieleesi tulee katsoa tarkempia tietoja konferenssin järjestäjästä koska seminaarisivuilla ei ollut mainittu järjestäjän nimeä. Kestää kauan hakea tietoa mutta lopulta saat kuin saatkin konferenssin järjestäjätahon selville.

Konferenssin järjestäjän nimellä hakiessasi löydät vähänlaisesti mitään tietoa.  Kuitenkin huomaat tietoja hakiessasi, että järjestäjään yhdistyvät termit: ”Beall’s List” ja ”predatory publisher”.   

Nyt havahdut ja ymmärrät että kyseessä voisi olla epäilyttävä taho. Alat selvittämään tarkemmin konferenssinjärjestäjän luotettavuutta ja huomaat että konferenssinjärjestäjätaho on kytköksissä saalistajajulkaisuun. Päädyt perumaan osallistumisesi konferenssiin.





käyn seuraavaksi läpi muutamia keskeisimpiä aiheeseen liittyviä käsitteitä.





Mikä on saalistajajulkaisu?

Yksi parhaimpia lähteitä suomeksi, mistä löytyy tietoa saalistajajulkaisusta, on mielestäni Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Tutkimuseettinen neuvottelukunnan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella ylläpidetty Vastuullinen tiede -sivusto.

Tieteen hyviä käytäntöjä rikkovista, uusia kustannusmalleja väärinkäyttävistä kustantajista ja lehdistä on käytetty nimitystä ”predatory open access”. Nämä ”saalistajajulkaisut” perivät kirjoittajilta maksun, mutta laiminlyövät tiedekustantajalle kuuluvat tehtävät, kuten vertaisarvioinnin toteutuksen ja vanhojen numeroiden arkistoinnin. Toisin sanoen kaikki, mistä maksetaan, tulee julkaistuksi katsomatta tulosten oikeellisuuteen tai aitouteen. Saalistajia löytyy niin kirja- ja lehtikustantajien, konferenssijärjestäjien kuin tutkimusmetriikkapalvelujen piiristä..

Vastuullinen tiede -sivusto https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/
Photo by Agence Olloweb on Unsplash

Saalistajajulkaisija voi siis julkaista tietoa, jota ei ole vertaisarvioitu tieteen hyvien käytäntöjen mukaisesti. Siitä, että tutkimustuloksia julkaistaan ilman asianmukaista vertaisarviointia, voi olla monenlaisia haitallisia seuraamuksia. Esimerkiksi tutkimustieto voi olla tarkastamattomana virheellistä, ja sen pohjalta tehdään haitallisia päätöksiä.

Mistä tunnistaa saalistajajulkaisun?

Ensimmäinen silmiinpistäviä merkki saalistajasta voi olla aggressiivinen sähköpostimainonta kuten oli tapausesimerkissänikin kuvattuna.

Saalistajaan liittyvän konferenssin verkkosivut voivat olla epäselvät ja heikkolaatuiset tai sieltä puuttuu olennaisia tietoja.

Vastuullinen tiede -sivustolla on tarkempia ohjeita saalistajajulkaisun tunnistamiseksi.

Miten voi tarkistaa onko kyseessä

  • saalistajajulkaisu?

Siinä tapauksessa että epäilee julkaisukanavan luotettavuutta, sen voi varmistaa selvittämällä onko julkaisu hyväksyttynä sellaisissa tietokannoissa, jotka edellyttävät vertaisarviointia. Voi myös katsoa useita tällaisia tietokantoja rinnakkain, löytyykö julkaisu niistä kaikista hyväksyttynä. Esimerkiksi tällaisia tietokantoja ovat Web of Science, Medline ja Scopus.

Suomessa toimii Julkaisufoorumi eli Tieteellisen seurain valtuuskunnan ylläpitämä tutkimuksen laadunarviointia tukeva julkaisukanavien tasoluokitus, josta voi etsiä tietoa julkaisijan luotettavuudesta.

  • saalistajakonferenssin järjestäjä?

Konferenssin järjestäjän luotettavuuden voi varmistaa selvittämällä ensin minkä julkaisun takana kyseinen järjestäjätaho on.  Kun on löytänyt julkaisukanavan nimen, niin voi seuraavaksi käyttää edellä kerrottua ohjetta julkaisukanavan luotettavuuden varmistamiseksi ja selvittää Suomessa julkaisufoorumista tai vertaisarviointia edellyttävistä tietokannoista, onko kyseinen julkaisu hyväksyttynä.

Mikä on Beall’s List?  

University of Colorado Denverissä kirjastonhoitajana työskentelevä Jeffrey Beall toi käsitteen ”predatory open access publishing” suuren yleisön tietoisuuteen. Hän kritisoi Open Access -julkaisutapaa ja oli koonnut saalistajajulkaisuista Beall’s List -nimisen verkosivuston, jota hyödynnettiin saalistajajulkaisujen tunnistamisessa. Beall’s List -sivusto kuitenkin lakkautettiin vuonna 2017.





Lopuksi muutama itselleni hyväksi osoittautunut vinkki, joista toivottavasti on muillekin hyötyä:

  • Tutkijan on hyvä tiedostaa, että saalistajia on olemassa. Kun tunnistaa epäilyttävän tilanteen riittävän ajoissa, niin voi välttyä mahdollisilta ikäviltä seuraamuksiltakin.
  • Seminaarin järjestäjän luotettavuus (eli mahdolliset kytkökset saalistajiin) kannattaa tarkistaa aina ennen seminaariin osallistumisesta tai ilmoittautumisesta sopimista.
  • Julkaisukanavan luotettavuus (eli mahdolliset kytkökset saalistajiin) kannattaa varmistaa aina ennen julkaisun lähettämistä kustantajalle.

.

Lähteet: vastuullinentiede.fi, julkaisufoorumi.fi ja wikipedia.org

5 vastausta artikkeliin “Saalistaja verkossa

    1. Tärkeä ja herättelevä kirjoitus, kiitos siitä! Tälläinen valejulkaisujen ja -konferenssien maailma on itselle aivan vieras ja minulle heräsi monta kysymystä aiheesta. Liittyykö näihin saalistajajulkaisuihin aina raha (kirjoittaja maksaa julkaisemisesta) eli siksikö niitä on olemassa vai onko jotain muitakin vaikuttimia? MItä huonoa siitä seuraa, jos ”saa” oman nimensä tälläisen julkaisijan listoille? Miten nämä saalistajakonferenssit liittyvät julkaisuihin, toimivatko ne houkutusreittinä julkaisuihin vai voivatko ne olla itsenäisiä? Kuka sellaisesta sitten hyötyy?

      Liked by 1 henkilö

      1. Kiva että pidit tätä myös tärkeänä aiheena.
        Rahastaminen on käsittääkseni näissä takana ja tutkijoita houkutellaan maksamaan ainakin artikkelin julkaisumaksu, josta yrittävät hyötyä rahallisesti.
        Lisäksi tutkijan maine kolhiintuu jos hänen työnsä päätyy julkaistuksi saalistajajulkaisuissa, jotka eivät noudata hyvää tieteellistä käytäntöä.
        Saalistajakonferenssit ymmärtääkseni toimivat houkuttimina ja yrittävät tavalla tai toisella saada tutkijoita julkaisemaan saalistajalehdissä.

        Tykkää

  1. Kiitos tästä tekstistä. Olen muutaman kerran saanut tällaisilta saalistajajulkaisuilta sähköpostia, mutten ole ehtinyt aiheeseen perehtyä, eivätkä saalistajakonferenssit olleet ollenkaan tuttuja. Tätä tekstiä oli älyttömän helppo lukea hienon editoinnin ansiosta, täytyypä itsekin opetella. Kiinnostavaa, että Beall’s List lakkautettiin, miksiköhän?

    Liked by 1 henkilö

  2. Saalistajakonferenssit voivat tulla yllätyksenä – niin kävi minullekin 😉 Onneksi aihe on kuitenkin saanut viime aikoina aiempaa enemmän näkyvyyttä ja se tiedostetaan paremmin. Hyviä kriteereitä ja luokituksia luotettavista kustantamoista kyllä tarvitaan jotta tällaiset rikkaruohot saataisiin kitkettyä.
    Wikipedian mukaan Beall sai niin paljon kritiikkiä ja uhkailua osakseen vastapuolelta eli saalistajilta, että lopulta joutui sulkemaan sivustonsa. Vaikka itse Beall’s List sivustoa ei enää päivitetäkkään, niin silti hänen käyttämiään listalle joutumisen kriteereitä käytetään edelleenkin saalistajien tunnistamisessa.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create your website with WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: