Viittomakielisen tutkijan ra(s)kas kielivalinta

Buori sámi giellavahku! Pyeri sämi kielâi okko! Šiõǥǥ sääʹmǩiõli neäʹttel! Hyvää saamen kielten viikkoa! 10. otos, eikä onnistunut *kiroaa* Tuossa kuvakulmassa näkyy lapsen leluauto Vasta nyt huomasin, että hiukset sojottavat tuossa korvan takana Viittomakielisiä tekstejä (=videoita) ei aina tee mieli tehdä. Niitä ei nykytekniikssa pystytä editoimaan samalla tavalla kuin tekstejä, jos huomaat virheen, sitten koko videoJatka lukemista ”Viittomakielisen tutkijan ra(s)kas kielivalinta”

Selviytymisopas meille kaikille

Helsingin kirjamessut ovat parhaillaan meneillään ja Hesari julkaisi useamman sivun jutun messujen ohjelmasta. Monen kiinnostavan esittelyn joukosta kiinnitti huomioitani Arla Kanervan kirjoittama esittely toimittaja Johanna Vehkoon kirjoittamasta kirjasta nimeltään Valheenpaljastajan käsikirja. Artikkelin lukemisen jälkeen ryhdyin surffaamaan aiheeseen liittyen ja netistä paljastuikin kiinnostavia keskusteluja aiheen ympärillä ja vähän sivustakin. Kuljin valeuutisen historiallisen määrittelyn ja sosiaaliseen mediaanJatka lukemista ”Selviytymisopas meille kaikille”

Väitöskirjan ohjaussuhteesta: miten sukupuoli liittyy valmistumiseen?

FM Nina Maskulin, HY (lukuaika 5 min) Avainsanat: väitöskirja, ohjaus, tasa-arvo, sukupuoli, tutkijaura Kuva: mac231/Pixabay Ohjaussuhde on humanistin laboratorio, jossa ajattelua testataan vuorovaikutuksessa kuvittelemalla tutkimuksen kokonaisuutta.  Taito kuvitella samaa tutkimusta heijastaa  väitöskirjan ohjaajan luottamusta  tutkijan taitoihin. Vuodesta 2020 lähtien ohjaussuhteen lisäksi väitöskirjatutkijalla on Helsingin yliopistossa ohjausryhmä, joka tukee ohjattavan ja ohjaajan yhteistyötä. Akateemista uraa kuvataanJatka lukemista ”Väitöskirjan ohjaussuhteesta: miten sukupuoli liittyy valmistumiseen?”

Matkalla humanismin ammattilaiseksi

Muistan, miten epäuskoisen huvittuneina naureskelimme yläasteen historianopettajallemme 2000-luvun alussa, kun hän sanoi meidän olevan todennäköisesti ensimmäinen sukupolvi, joka joutuu opettelemaan useamman ammatin pärjätäkseen. Enää ei naurata. Vaikka ammatillinen osaamiseni rajoittuu teologian ja humanismin saralle, enkä osaisi esimerkiksi leikata kenenkään hiuksia tai treenata ketään huippukuntoon personal trainerina, koen silti omaavani useampia ammatti-identiteettejä kuin vain yhden. ”MikäsJatka lukemista ”Matkalla humanismin ammattilaiseksi”

Tutkija verkossa ei vain tutkijaverkossa

Joskus opintojeni alkuvaiheessa etsin Helsingin yliopiston professoreita Wikipediasta. Huomasin, että – yllätys, yllätys – heistä ei ollut kirjoitettu sinne vastaavia tekstejä kuin niistä ulkomaisista ajattelijoista, joiden tekstejä myös kursseillamme luimme. Siitä asti olen miettinyt, kuinka paljon tutkijan läsnäolo verkossa vaikuttaa hänen uraansa. Tullaanko hänen keynote-luentojaan kuuntelemaan kansainvälisissä konferensseissa, vastataanko hänen sähköposteihinsa yhtä auliisti kuin heidän,Jatka lukemista ”Tutkija verkossa ei vain tutkijaverkossa”

Identiteettikriisi

Olen nyt kuukauden päivät odotellut kirjoitusinspiraatiota ja pohtinut kirjoitukseni aihetta. Deadline tikittää yhä kovempaa takaraivossa, mutta tällä kertaa halusin tehdä toisin. Motiivit kurssille osallistumiseen eivät olleet ulkoisia, sillä tutkintoon tarvittavat opintopisteeni ovat jo koossa. Kiinnostus pohdiskella tieteellistä viestintää ylipäätään, saada sille erilaisia uusia ja itselle vähemmän tuttuja kanavia olivat päällimmäisinä mielessäni kurssivalintaa tehdessäni. Noiden sisäistenJatka lukemista ”Identiteettikriisi”

Ihan hanurista vaan

Tutkijan on hyvä olla kiinnostunut kaikista ympärillä olevista asioista, varsinkin kun oma alani ja tutkimukseni ovat oikeustieteen alaan kuuluvia. Jo vuosikymmeniä sitten näin sanomalehdessä ilmoituksen, jossa luki ”Myydään edullisesti uusi, käyttämätön harmonikka, myös laukku ja ohjekirja.” Kiinnostukseni heräsi heti, ja ajattelin, että tuossa on minulle sopiva soittopeli. Ja niin ostinkin tuon ilmoituksessa mainitun harmonikan. KotonaJatka lukemista ”Ihan hanurista vaan”

Saalistaja verkossa

Olen törmännyt tutkijana melko uuteen ja kasvavaan saalistajajulkaisu- ilmiöön, jonka käsitteleminen blogitekstissä tuntui aiheellista. Seuraava tapausesimerkki kertoo tilanteesta, jossa tutkija joutuu saalistajan hyökkäyksen kohteeksi. Tarina voi kuulostaa tutulta mikäli olet joutunut tekemisiin saalistajajulkaisun tai -konferenssinjärjestäjän kanssa:  Olet pitkän uurastuksen jälkeen saanut tieteellisen tutkimusartikkelisi julkaistua Open Access –julkaisuna arvostetussa kansainvälisessä alan lehdessä. Sähköpostiisi alkaa sadella pyyntöjäJatka lukemista ”Saalistaja verkossa”

Kuvien käyttö verkossa ja CC-lisenssit

Käsittelen tässä lyhyessä kirjoituksessa verkossa tapahtuvaan kuvien käyttöön liittyviä käytäntöjä ja erityisesti CC-lisenssointia. En ole aiemmin perehtynyt aiheeseen syvällisemmin, mutta koen aiheen kiinnostavaksi ja tärkeäksi myös akateemisen verkkokirjoittamisen kannalta. Tekstin kirjoittaminen toimii samalla myös kertauksena ja oppimistyökaluna itselleni. Käsittelen aihetta nimenomaan sellaisen verkkokirjoittajan näkökulmasta, joka käyttää tekstissään muiden tuottamaa kuvamateriaalia. Lähtökohtaisesti minkä tahansa kuvan käyttämiseenJatka lukemista ”Kuvien käyttö verkossa ja CC-lisenssit”

Pala taikurin kakkua

Aloitin muutama kuukausi sitten kirjoittamaan (O)saammeko jutella – blogia yhdessä muutaman puhevammaisen ihmisen kanssa. Esittelen blogissa väitöskirjatutkimuksestani nousseita havaintoja, joita sitten kirjoittajakaverini kommentoivat omien kokemustensa pohjalta. Tutkijan maailma itsessään on minulle vielä kohtuu uusi ja vielä uudempaa on ollut tutkimuksesta viestiminen, saatika bloggaaminen. Kaikessa pienuudessani huomasin pohtivani tarjoilenko blogimme tutkijan osuudessani liian yksinkertaista näkemystä, kunJatka lukemista ”Pala taikurin kakkua”

Miten asemoitua verkkokirjoittajana tutkijan näkökulmasta?

Kirjoittaessaan verkkoon tutkijan on syytä miettiä asemoitumistaan. Keskeistä olisi ainakin miettiä sitä, miten profiloitua ja mihin keskittyä. Tilanne muistuttaa siinä määrin yrityksen näkökulmaa, että alun perin yrityksille suunnatuista ohjeista voisi olla tässäkin apua. Vaikka tutkijan kirjoittama verkkoteksti eroaa perinteisestä tuotteesta tai palvelusta usein siten, että tavoitteena ei ole taloudellinen menestys, saattaa asemoinnin pohtiminen auttaa esimerkiksiJatka lukemista ”Miten asemoitua verkkokirjoittajana tutkijan näkökulmasta?”

Kuinka ajatella tieteellisesti ja analysoida tieteellistä tietoa kriittisesti?

Tieteellinen ajattelu ja tieteellisen tiedon työstäminen on taitolaji, joka vaatii sen hahmottamista mitä tieteellinen tieto on. Kuva lainattu ositteesta Pixabay.com Tieteellistä ajattelua ja sen ominaispiirteitä voidaan määritellä monilla tavoilla, mutta itse olen kokenut Otto Brusiinin vuonna 1934 esittämän määritelmän tieteellisyydestä hyvin tieteellistä ajattelua kuvaavaksi. Brusiinin mukaan: ”Tieteellisyys on totuudenrakkautta, älyllistä vapautta ja rehellisyyttä, rohkeutta seurataJatka lukemista ”Kuinka ajatella tieteellisesti ja analysoida tieteellistä tietoa kriittisesti?”

Create your website with WordPress.com
Aloitus