Selviytymisopas meille kaikille

Helsingin kirjamessut ovat parhaillaan meneillään ja Hesari julkaisi useamman sivun jutun messujen ohjelmasta. Monen kiinnostavan esittelyn joukosta kiinnitti huomioitani Arla Kanervan kirjoittama esittely toimittaja Johanna Vehkoon kirjoittamasta kirjasta nimeltään Valheenpaljastajan käsikirja.

Artikkelin lukemisen jälkeen ryhdyin surffaamaan aiheeseen liittyen ja netistä paljastuikin kiinnostavia keskusteluja aiheen ympärillä ja vähän sivustakin. Kuljin valeuutisen historiallisen määrittelyn ja sosiaaliseen mediaan osallistujien ryhmittelystä sosiaalisen median kupliin ja totuuden jälkeisen ajan kritiikkiin. Mutta takaisin Kanervaan ja Vehkoon.

Helsingin Sanomain Säätiön Totuudenjälkeinen aika –blogissa Vehkoo kirjoittaa siitä, kuinka Donald Trump, maailman voimakkaimman valtion johtaja, kutsuu valeuutiseksi milloin mitäkin tiedotusvälineen uutisointia ja hyödyntää tätä poliittisessa pelissään. Aiemmin poliitikot jäädessään kiinni valehtelusta pyrkivät selittelemään asiaa ja jopa pyytämään anteeksi. Nyt riittää, kun kolauttaa olkiaan ja toteaa sen olevan valeuutisen ja jatkaa valehtelua. The Washinton Posti –lehden faktanpaljastuspalstan tekijät ovat luoneet uuden kategorian valheille, jotka Trump on julkisesti toistanut yli 20 kertaa. Ilmeisesti Trump luottaa siihen, ihmisten muisti on lyhyt tai siihen, että kun asia eli valhe riittävän useasti toistetaan, niin ihmiset pitävät sitä totena.

Mikä sitten on valeuutinen? Sen määrittely on Vehkoon mukaan yksinkertaista: se on teksti, video tai kuva, joka näyttää ulkoisesti journalismilta, mutta ei ole sitä vaan on tehty harhautustarkoituksessa. Valeuutisessa voidaan sekoittaa tosiasioita ja sepitettä, eikä se välitä pohjimmiltaan tosiasioista. Valeuutisen tekemisen motiivina voi olla raha, poliittiset pyrkimykset tai vain huijaamisen ilo. Se eroaa näin journalismista, joka tarjoaa kansalaisille luotettavaa informaatiota, jonka pohjalla voi tehdä tosiasioihin perustuvia päätöksiä. 2000-luvulla valeuutiset ovat levinneet erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Vehkoo kutsuu esipuheessa kirjaansa selviytymisoppaaksi totuudenjälkeiseen aikaan. Selviytymisoppaansa hän on kirjoittanut, koska hän katsoo, että uusiin nykyaikaisiin kansalaistaitoihin tulisi lisätä kriittisen ajattelun ja lähdekritiikin taidot, joiden avulla myös verkon faktantarkastus toimii.

Vehkoo antaa valheenpaljastajalle kymmenen vinkkiä, jotka Kanerva luettelee artikkelissaan:

  1. Tunnista ajatteluusi vaikuttavat vinoumat
  2. Yritä ymmärtää, miten paljon tiedät ja miten paljon et tiedä.
  3. Yritä väitellä itsesi kumoon.
  4. Mieti ennen kuin jaat eteenpäin.
  5. Varo kertomusta.
  6. Tunnista asiantuntija.
  7. Tunnista tasapuolisuusharha.
  8. Ajattele kuin tutkija.
  9. Ajattele kuin faktantarkastaja.
  10.  Opettele muutama keskeinen digitaalisen faktantarkastuksen työkalu.

Monet näistä vinkeistä sopivat myös tutkijoille, olivatpa he sitten verkossa tai sen ulkopuolella.

Kiitokset Arja Kanervalle hyvästä lukuvinkistä. Johanna Vehkoo esiintyy Helsingin kirjamessuilla sekä lauantaina että sunnuntaina. Taidanpa käydä tapaamassa.

HTM, FM Elisa Mikkola, Helsingin yliopisto

Lähteet:

Arla Kanerva: Uuden kansalaistaidon alkeet. Helsingin Sanomat 23.10.2019

Johanna Vehkoo: Valheenpaljastajan käsikirja. Kosmos 2019.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/26/valheenpaljastaja-mita-valeuutiset-ovat-ja-mita-ne-eivat-ole

Kuvalähde: Pixabay

2 vastausta artikkeliin “Selviytymisopas meille kaikille

  1. Kiitos ajankohtaiseen teemaan johdattavasta tekstistäsi! Kansalaisille asetetaan entistä kovempia vaatimuksia, sillä sinisilmäisesti ei enää voi luottaa näkemäänsä, kuulemaansa tai lukemaansa. Kyse on todellakin kansalaistaidosta, jossa jokainen meistä tarvitsee sekä ohjausta että herättelyä ja ymmärryksensä selkiyttämistä haasteellisessa arjessa. Kirjoituksesi antoi taas yhden lisäsyy lähteä piipahtamaan kirjamessuilla myös viikonloppuna!

    Tykkää

  2. Kuulostaa mielenkiintoiselta tämä Valheenpaljastajan käsikirja. Myös valeuutisten tekijöiden kannattaisi tutustua tähän kirjaan, jotta saisivat uskottavamman ja testausta kestävämmän valeuutisen. Internetin myötä kanavat ja keinot levittää valeuutisia ja vääristeltyä totuutta ovat lisääntyneet. Propaganda (lat. propaganda) tarkoittaa levitettävää asiaa, ja varsinkin sotien aikoihin niihin on turvauduttu tavoittamaan massoja ja muokkaamaan ihmisten mielipiteitä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create your website with WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: