Ihan hanurista vaan

Tutkijan on hyvä olla kiinnostunut kaikista ympärillä olevista asioista, varsinkin kun oma alani ja tutkimukseni ovat oikeustieteen alaan kuuluvia. Jo vuosikymmeniä sitten näin sanomalehdessä ilmoituksen, jossa luki ”Myydään edullisesti uusi, käyttämätön harmonikka, myös laukku ja ohjekirja.” Kiinnostukseni heräsi heti, ja ajattelin, että tuossa on minulle sopiva soittopeli. Ja niin ostinkin tuon ilmoituksessa mainitun harmonikan.

Kotona tarkemmin soittimeen tutustuttuani totesin, että kyseessä oli todella uutta vastaava soitin, mutta soittimeen kirjoitetut tekstit vaikuttivat oudoilta. Soittimen merkistä en oikein saanut selvää. Ajattelin, että ohjekirjasta varmaan löydän tarpeellista tietoa, kuten harmonikan ominaisuuksista. Avattuani ohjekirjasen huomasin, että olen ostanut itänaapurista kotoisin olevan soittimen, koska kirjaimet siinä olivat kyrillisiä. Tuli hieman epävarmalta tuntuva olo. Miten tästä nyt selviän? Ohjekirjasta ei näyttänyt olevan minulle mitään hyötyä.

En kuitenkaan menettänyt toivoani, vaan kävin ostamassa suomi-venäjä-suomi sanakirjan, jonka avulla päätin yrittää selvittää asiaa. Sanakirjasta löysin venäläiset kyrilliset aakkoset. Niitä muutaman viikon opeteltuani kirjaimet tuntuivat jo tutuilta, ja aloin muistamaan ne. Nyt olinkin jo huomattavasti viisaampi, ja päätin yrittää kääntää ohjekirjaa suomen kielelle. Ja selvisihän se kyrillinen kirjoitus, ainakin noin suurin piirtein. Ei minusta mitään harmonikan (ven. аккордеон, баян) soittajaa kuitenkaan tullut.

Mutta venäjän kieltä kohtaan alkoi kiinnostukseni kasvaa. Muutamien vuosien päästä menin venäjän kielen kurssille avoimeen yliopistoon. Niinpä ensimmäinen Venäjän matkani sujui jo ihan mukavasti, koska osasin lukea ja puhua venäjää jo jonkin verran. Myöhemmin vuosien kuluessa olen opiskellut venäjää lisää, ja tutkimuksenikin liittyy Venäjään. Nyt suunnittelen lähtöä Moskovan yliopiston (ven. Московский государственный университет) kurssille. Voisinkin nyt todeta, että ihan hanurista vaan se kiinnostukseni Venäjää kohtaan alkoi.

Tässä itse ottamani valokuva harmonikastani.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä itse ottamani valokuva tehtaan tuotekortista leimoineen.

Horlivka on Itä-Ukrainassa Donetskin alueella, noin 47 kilometriä Donetskista pohjoiseen sijaitseva kaupunki (ven. Горловка — город в Донецкой области Украины).

2 vastausta artikkeliin “Ihan hanurista vaan

  1. Mainio tarina, jonka luki innolla odottaen, että mihin tämä oikein päättyy. Jos tarina on tosi, (eikä sillä edes väliä) niin olet kyllä utelias ja sinnikäs uusien asioiden edessä. Ne ominaisuudet ovat kultaakin kalliimpia tutkijalle.

    Tykkää

  2. Tosi hauska tarina siitä, miten kiinnostus kieleen ja kulttuuriin voi alkaa. Todellisen tieteentekijän tavoin syvensit joka kierroksella tietojasi ja taitojasi: aloitit sanakirjasta ja yliopiston kurssien kautta olet päätymässä Moskovaan. Mielenkiinnolla odotan päädytko jossain vaiheessa Horlivkaan, hanurisi syntymäpaikkaan. Nostalginen matka sinne,mistä kaikki alkoi. Eipä voisi hanurista enempää toivoa.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create your website with WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: